Ero sivun ”Irak” versioiden välillä – Wikipedia


Article Images

Rivi 1:

{{Valtion_tiedot|koko-nimi =الجمهورية العراقية'''<br />Al-Jumhūrīyya al-‘irāqīyya (arabiaksi)<br />Komara Iraqê (kurdiksi)<br>Irakin tasavalta

MUHAMMED JA MEHMETTI. ISIN KUHA ja VERNETTI. SADDAMIllE MAISTUIS SOPPA JOS EI KÖYTTÄIS KAULAA NARUSOPPA.

|nimi-genetiivissä=Irakin

|lippu=[[Kuva:Flag of Iraq.svg|125px|border]]

|vaakuna=[[Kuva:COA of Iraq.svg|125px]]

|sijainti=[[Kuva:LocationIraq.svg|300px]]

|motto =Allah Akbar (Jumala on suuri)

|viralliset-kielet=[[arabian kieli|arabia]], [[kurdin kieli|kurdi]]

|pääkaupunki =[[Bagdad]] (5 772 000 as.)

|pääkaupungin-koordinaatit=

|suurin-kaupunki=Bagdad

|valtionpäämiehen-nimike=[[Presidentti]]<br />[[Pääministeri]]

|nykyinen-valtionpäämies=[[Jalal Talabani]]<br />[[Nuri al-Maliki]]

|alan-sijaluku =57

|pinta-ala =437 072

|vesipinta-ala=1,1 %

|väestönlaskentavuosi=2002|väkiluvun-sijaluku =44|väkiluku=24 001 816|väestötiheys=55

|itsenäisyystapahtumat =&nbsp;– [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneestä kuningaskunnasta]]|itsenäisyysvuodet =[[1932]]

|valuutta=dinaari|valuuttatunnus=IQD

|aikavyöhyke=+3|kesäaika=+4

|kansallislaulu=[[Mawtini]]

|verkkotunnus=.IQ

|suuntanumero=964

|bkt-vuosi=2004|bkt-sija=71|bkt=54 400 miljoonaa|bkt-per-asukas=2270

|hdi-vuosi=–|hdi-sija=–|hdi=–

|valtiomuoto=tasavalta

|muut-kaupungit=[[Basra]] (1&nbsp;377&nbsp;000 as.)

|väestönkasvu=2,7

|väestönkasvuvuosi=2005

|maatalous=13,6

|teollisuus=58,6

|palvelut=27,8

|lyhenne=IQ

|ajoneuvo=IRQ

|lentokone=YI

|alaviite=

|}}

'''Irakin tasavalta''' eli '''Irak''' ({{k-ar|العراق|al-‘Irāq}}) on [[tasavalta]] [[Lähi-itä|Lähi-idässä]]. Irakin naapurimaita ovat [[Saudi-Arabia]], [[Turkki]], [[Kuwait]], [[Syyria]], [[Jordania]] ja [[Iran]]. Väkiluku on noin 25 miljoonaa ja pinta-ala noin 430&nbsp;000 neliökilometria. Irakin pääkaupunki on [[Bagdad]], jossa asuu noin 4&nbsp;958&nbsp;000 ihmistä. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa [[Mosul]] ja [[Basra]]. Väestö jakautuu pääosin kolmeen ryhmään kielen ja uskonnon perusteella: kaksi kolmannesta väestöstä on arabeja, loput kurdeja. Suurin osa arabeista on [[šiia]]muslimeja, mutta [[sunni]]muslimeja on noin kolmannes koko väestöstä. Irak on maailman tärkeimpiä öljyntuottajamaita. Maassa on käyty [[Irakin sota]]a vuodesta [[2003]].

ATSIPOPPAA IMAAMI TEKI SOPPAA, MAISTOI LUSIKALLA PAINOI MUSTIKOILLA LOPUKSI VIELÄ HÄn KYRVÄHTI.

== Historia ==

Irak sijaitsee [[Mesopotamia]]n vanhalla kulttuuriseudulla, jossa ovat sijainneet [[Sumer]]ian, [[Assyria]]n ja [[Babylonia]]n sivilisaatiot. On puhuttu myös Kaksoisvirtain maasta. Sittemmin alue on kuulunut mm. [[Persia]]an, [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] valtakuntaan ja [[Rooma]]an. [[Arabit]] tulivat sinne jo [[600-luku|600-luvulla]], pian [[islam]]in synnyn jälkeen. [[Mongolit]] hävittivät maata [[1200-luku|1200-luvulla]] ja [[osmanit]] valloittivat sen vuonna [[1534]].

MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES! MEHMETTI RULES!

Tämän jälkeen Irak oli [[Turkki|Turkin]] hallinnassa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]] saakka. Sen jälkeen se joutui [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] hallintaan[[Kansainliitto|Kansainliiton]] [[mandaatti]]alueena. Siitä muodostettiin itsenäinen kuningaskunta 1932 myös Jordaniaa hallitsevan Hašimien suvun hallitsemana. Maan rajat piirsi [[Gertrude Bell]], joka myös taivutteli siirtomaiden ministeri [[Winston Churchill|Churchill]]in valitsemaan syrjäytetyn Suur-Syyrian kuningas [[Faisal ibn Husain|Faisal]]in Irakin kuninkaaksi. Maa tukeutui edelleen politiikassaan pitkälti Britanniaan brittiläismielisen pääministeri [[Nuri al-Sa’id]]in johdolla. Toisen maailmansodan aikana 1941 tapahtui [[Rašid Ali al-Kailani]]n johtamien saksalaismielisten vallankaappaus tavoitteena tuoda maa akselivaltojen puolelle, mutta britit kukistivat sen. Vuonna 1956 solmittiin [[Bagdadin sopimus]] Neuvostoliittoa vastaan Irakin, Turkin, Iranin, Pakistanin ja Britannian välillä.

Kuningasvalta menetti suosiotaan 1950-luvulla arabinationalismin myötä. Viimeinen kuningas [[Faisal II]] syöstiin vallasta 1958 ja valtaan nousi vasemmistopopulistinen [[Abdulkarim Qasim]]. Hän otti etäisyyttä britteihin ja solmi suhteet Neuvostoliiton kanssa. Hän pysyi johdossa helmikuuhun [[1963]] asti, ramadanin vallankaappaukseen kuningas Faisalin sukulaisen, kenttämarsalkka [[Abdulsalam Arif]]in ja baathisti-arabinationalistien johdolla. Syksyllä Abdulsalam Arif järjesti uuden vallankaappauksen ja poisti baathistit vallasta. Nuoremman Arifin kuoltua helikopteriturmassa häntä seurasi veljensä [[Abdulrahman Arif]]. Baathistit syrjäyttivät Abdulrahman Arifin 1968 ja [[Ahmad Hasan al-Bakr]] nimitettiin vallankumousneuvoston johtoon ja presidentiksi. Iraq Petroleum Company kansallistettiin 1971 ja öljytulot suunnattiin terveydenhuollon ja lukutaidon parantamiseen ja maan teollistamiseen. Al-Bakr nimitti serkkunsa [[Saddam Hussein]]in varapresidentiksi.

Huhtikuussa 1969 Iran sanoi irti sopimuksen [[Šatt al-Arab]]in hallinnasta ja maat siirsivät pian sotajoukkojaan rajoilleen. Iran alkoi tukea Pohjois-Irakin kurdeja, mikä vaaransi Irakin leipäkorina pidetyn Kurdistanin vakauden. Talvella 1973&ndash;1974 maiden välillä tapahtui avoimia yhteenottoja, jotka saivat heikomman Irakin armeijan ja talouden romahduksen partaalle. Vesiväylästä solmittiin maaliskuussa 1975 Algerin sopimus, jonka mukaan rajalinja kulki joen syvintä kohtaa pitkin. Irak luopui paitsi puolesta jokea, myös vaatimuksestaan Iranin arabien asuttamaan [[Khuzestan]]iin ja Iran lopetti tukensa Irakin kurdikapinallisille.

Alkuvuodesta 1979 Iranissa šaahi syöstiin vallasta ja maa julistettiin 1. huhtikuuta islamilaiseksi valtioksi [[Ajatollah Khomeini]]n johdolla. Iran alkoi kannustaa myös Irakin šiioja nousemaan vallanpitäjiään vastaan ja maassa nousi kapinoita ja sen johtajia vastaan tehtiin murhayrityksiä. Irak karkotti maasta 100&nbsp;000 šiiaa. Al-Bakr luopui vallasta ja 16. heinäkuuta 1979 [[Saddam Hussein]] nimitettiin presidentiksi. Maiden suhteet katkesivat ja touko&ndash;elokuun 1980 maiden rajoilla kahakoitiin ja käytiin tykistötaisteluja. Saddam sanoi 17. syyskuuta 1980 irti vuoden 1975 sopimuksen ja hyökkäsi Iraniin 23. syyskuuta.

[[Irakin-Iranin sota]] kesti [[1980]]&ndash;[[1988]] ja siinä kuoli noin puolitoista miljoona ihmistä. [[Israel]]in koneet tuhosivat 1981 Irakin osittain valmiin [[Osirak]]-ydinvoimalan, Irakin koneet taas helmikuussa 1985 Iranin ydinvoimalan [[Bushehr]]issa. Irakin ilmaiskut siviilikohteisiin johtivat Iranin tykistöiskuihin Bagdadiin ja Basraan. Iranin hyökkäysten torjumiseen Irak käytti runsaasti taistelukaasuja. Vuodesta 1987 hyökättiin laivoja vastaan Persianlahdella, mikä sai ulkovallat puuttumaan asiaan. Irakin saavutettua viimein voittoja solmittiin heinäkuussa 1988 aselepo ja rauha elokuussa.

Saddam Hussein muutti Irakin poliisivaltioksi, jossa turvallisuuselimet valvoivat paitsi kansaa, myös toisiaan. Kapinat ja vallankaappausyritykset kukistettiin armottomasti. Etnisistä ryhmistä erityisesti kurdit, šiiat ja suoarabit joutuivat Saddam Husseinin valtakaudella vainotuiksi.

Irak miehitti maakunnakseen väittämänsä [[Kuwait]]in [[2. elokuuta]] [[1990]]. Yhdysvaltain johtama, YK:n mandaatilla toimiva koalitio karkotti Irakin joukot Kuwaitista 16. tammikuussa 1991 alkaneessa [[Persianlahden sota|ensimmäisessä Persianlahden sodassa]]. Sodan jälkeen [[YK]]:n talouspakotteet jatkuivat ja Irakia vaadittiin tuhoamaan joukkotuhoaseensa ja ohjuksensa. Maan etelä- ja pohjoisosassa syttyi kapinoita, jotka maan tasavaltalaiskaarti kukisti.

Keväällä [[2003]] Yhdysvaltain johtama liittouma aloitti [[Irakin sota|toisen Persianlahden sodan]] hyökkäämällä Irakiin tavoitteenaan joukkotuhoaseiden löytäminen ja tuhoaminen. Liittouma saavutti nopean sotilaallisen voiton ja miehitti Bagdadin, mutta sodan oikeutuksena pidettyjä joukkotuhoaseita ei löytynyt.<ref> lukuun ottamatta Iranin vastaiselta rajalta löytyneitä Irakin-Iranin sodan aikaisia kemiallisia ammuksia.[http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/06/21/AR2006062101837.html]</ref>

Husseinin kukistumiseen ja vangitsemisen sekä Irakin sodan muodollisen päättymisen jälkeen Irakissa on vastarintaa miehitysjoukkoja vastaan ja laajoja levottomuuksia. Toukokuusta 2003 maata hallitsi [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] nimittämän siviilihallinnon (Coalition Provisional Authority) johtaja [[L. Paul Bremer]]. Irakin miehityksen ensimmäisten kuukausien aikana maan vanha armeija ja poliisivoimat hajotettiin, Baath-puolueen jäseninä olleet virkamiehet ja opettajat erotettiin ja valtion omistamat yritykset, jotka työllistivät suurimman osan kansasta, suljettiin.

Valta siirtyi muodollisesti [[Iyad Allawi]]n johtamalle väliaikaishallitukselle (Iraqi Interim Government) [[28. kesäkuuta]] [[2004]], jolloin miehitys virallisesti päättyi.<ref>http://www.un.org/News/Press/docs/2004/sc8117.doc.htm</ref> 30. tammikuuta 2005 maassa pidettiin vapaat vaalit, joissa valittiin 275-jäseninen parlamentti. Toukokuussa 2005 hallitus nimitti komitean kirjoittamaan maalle uuden perustuslain, joka hyväksyttiin kansanäänestyksessä 15. lokakuuta 2005 ja 15. joulukuuta 2005 pidettiin jälleen uudet vaalit. Uusi hallitus saatiin koottua puolen vuoden jälkeen toukokuussa 2006. Irakin siirtyminen demokratiaan on johtanut vallan siirtymiseen sunneilta šiioille.

Maassa oli elokuussa 2006 edelleen noin 150&nbsp;000 Yhdysvaltain johtaman koalition sotilasta (134&thinsp;000 yhdysvaltalaista, 8&nbsp;000 brittiä sekä lukuisia muita kansallisuuksia.) Hyökkäykset koalition joukkoja ja Irakin uusia turvallisuusjoukkoja vastaan ovat jatkuneet kiivaina. Suurin osa kuolleista on kuitenkin sunni- ja šiiasiviilejä. Maa on ajautunut näiden ryhmien väliseen sisällissotaa muistuttavaan tilaan erityisesti Bagdadin alueella, missä asuu paljon molempiin ryhmiin kuuluvaa väestöä.<ref>http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/middle_east/4525412.stm</ref> Vuoden 2007 alussa Irakin 26 miljoonasta asukkaasta kaksi miljoonaa on paennut maasta ja 1,6 miljoonaa on maan sisäisinä pakolaisina. Noin 40&nbsp;000&ndash;50&nbsp;000 pakenee kodeistaan joka kuukausi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.unhcr.org/news/NEWS/45a270954.html |Nimeke=UNHCR launches new US$60 million appeal for Iraq operations|Julkaisija=UNHCR|Luettu=09.01.2007}}</ref> Asukkaista ilman töitä on 60&thinsp;%<ref>[http://news.independent.co.uk/world/middle_east/article1919327.ece The Exodus: 1.6m Iraqis have fled their country since the war]</ref> ja irakilaisista yli 90&nbsp;% pitää tilannetta huonompana kuin Saddam Husseinin aikana.<ref>[http://english.aljazeera.net/NR/exeres/4940DA96-ABAE-4684-B86E-831004B3185A.htm Survey indicates Iraqis in despair] (al Jazeera)</ref>

Yhdysvaltain presidentti George W. Bush ilmoitti televisiopuheessaan 10. tammikuuta 2007 Yhdysvaltain joukkojen määrän kasvatuksesta Irakissa (ns. ''Surge'' tai ''Operation Law and Order''). Tavoitteena oli myös siirtää joukkoja maakunnista rauhoittamaan pääkaupunki Bagdad. Joukkojen uudeksi komentajaksi nimitettiin kenraali [[David Petraeus]].

== Politiikka ==

Vuodesta [[1979]] vuoteen [[2003]] Irakia hallitsi presidentti [[Saddam Hussein]]in johtama [[Baath]]-puolue. Baath oli noussut valtaan jo [[1968]], mutta Hussein muutti maan diktatuuriksi. Yksikamarisen, 250-paikkaisen parlamentin jäsenet valittiin neljän vuoden välein. Vain Baath-puolueen jäsenet saivat asettua ehdokkaaksi. Keväällä 2003 alkoi [[Irakin sota]], jossa Yhdysvaltain johtama liittouma valloitti maan muutamassa viikossa. Tällöin kenties näkyvimmäksi poliitikoksi nousi tiedotusministeri [[Muhammad Sa’id al-Sahhaf]]. Huhtikuusta [[2003]] alkaen maa oli Yhdysvaltain johtaman liittouman joukkojen miehitysvallan alla. Hallintoa johti [[L. Paul Bremer]]. Irakilaisista koottiin väliaikainen hallintoneuvosto, jossa oli kuukausittain vaihtuvat puheenjohtajat. Neuvosto nimitti ministerit ja muut virkamiehet. [[28. heinäkuuta]] [[2004]] valta luovutettiin takaisin irakilaisille, mutta Yhdysvalloilla oli edelleen sananvaltaa monissa asioissa. Vaikka Yhdysvaltojen mukaan virallinen miehitys on päättynyt, käytännössä miehitys ja sota jatkuu edelleen vuonna 2007.

Vallanluovutuksen yhteydessä väliaikaiseksi presidentiksi tuli [[šeikki]] Ghazi al-Yawar ja väliaikaiseksi pääministeriksi Iyad Allawi. Väliaikaisen perustuslain mukaan toimeenpanovaltaa johti kolmihenkinen neuvosto. Valintajärjestelmä oli rakennettu takaamaan, että kaikki Irakin kansallisuudet tulivat edustetuiksi neuvostossa. Ennen perustuslain voimaantuloa voimassa olleita lakeja ei kuitenkaan saanut muuttaa. Vaaleissa [[30. tammikuuta]] 2005 valittiin 275-jäseninen parlamentti. Suurimmaksi ryhmäksi nousi 48 prosentin ääniosuudella [[Yhtynyt Irakin liitto]] (al-I'tilaf al-iraqi al-muwahhad) joka koostui pääosin šiialaisista poliittisista ryhmistä (mm. [[SCIRI]]- ja [[Da’wa]]-puolueet). Toiseksi tuli kurdipuolueiden (ennen kaikkea KDP ja PUK) muodostama Kurdistanin liitto joka sai 26&nbsp;% äänistä. Kolmanneksi suurimpana ryhmänä oli Iyad Allawin johtama "Irak-lista" joka sai 14&nbsp;% äänistä.

Parlamentin puhemieheksi valittiin [[2. huhtikuuta]] sunni Hajim al-Hasanin ja varapuhemiehiksi šiia Husain al-Šahristani ja kurdi Arif Tayfor. Parlamentti nimitti Irakin presidentiksi kurdipoliitikko [[Jalal Talabani]]n ja pääministeriksi Yhtynyttä Irakin liitoa edustavan Da’wa-puolueen johtajan [[Ibrahim Ja’fari]]n.

Irakin [[perustuslaki]] hyväksyttiin [[15. lokakuuta]] 2005 pidetyssä kansanäänestyksessä. Sen mukaan Irakista tulee islamilainen, demokraattinen liittotasavalta. [[15. joulukuuta]] [[2005]] järjestettiin uudet parlamenttivaalit. Hallitusneuvottelut kestivät viisi kuukautta. Irakin pääministeriksi nimitettiin [[20. toukokuuta]] 2006 šiia [[Nuri al-Maliki]]. Hallituksen kokoaminen oli hankalaa ja aluksi sekä sisä- että puolustusministerin paikka jätettiin täyttämättä.

== Hallinnollinen jako ==

[[Kuva:Iraq map.png|thumb|250px|Irakin kartta.]]

Irakissa on 18 [[maakunta]]a (''muhafaza'', kurdiksi: Pârizgah):

{| align="center"

|-----

|

# [[Bagdad (maakunta)|Bagdad]] (بغداد)

# [[Salah al-Din]] (صلاح الدين)

# [[Diyala]] (ديالى)

# [[al-Wasit]] (واسط)

# [[Maisan]] (ميسان)

# [[Basra (maakunta)|Basra]] (البصرة)

# [[Dhi Qar]] (ذي قار)

# [[al-Muthanna]] (المثنى )

# [[al-Qadisiyya]] (القادسية)

|

<ol start="10">

<li>[[Babil]] (بابل)</li>

<li>[[Karbala (maakunta)|Karbala]] (كربلاء)</li>

<li>[[Najaf (maakunta)|Najaf]] (النجف)</li>

<li>[[al-Anbar]] (الأنبار)</li>

<li>[[Ninawa]] (نينوى, Neynewa)</li>

<li>[[Dahuk]] (دهوك, Duhok)</li>

<li>[[Arbil (maakunta)|Arbil]] (أربيل, Parêzgeha Hewlêr)</li>

<li>[[al-Ta’mim]] (التأميم, Te'mîm)</li>

<li>[[al-Sulaimaniyya]] (السليمانية, Silêmanî)</li>

</ol>

|

[[Kuva:IraqNumbered.png]]

|}

== Maantiede ==

[[Kuva:Satellite image of Iraq in August 2003.jpg|thumb|250px|Irak satelliittikuvassa elokuussa 2003.]]

Irakissa keskilämpötila on tammikuussa kymmenen [[celsiusaste]]tta, heinäkuussa peräti 34&nbsp;°C. Ilmasto on kuuma ja kuiva, mutta keinokastelun avulla harjoitetaan voimaperäistä maanviljelyä [[Eufrat]]in ja [[Tigris]]in jokilaaksoissa, jotka ovat maan hedelmällisintä seutua. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat kotimaiseen käyttöön menevä vilja, sekä taatelit joita riittää vientiinkin.

Irakin korkein huippu on maan pohjoisosassa, lähellä [[Turkki|Turkin]]-vastaista rajaa sijaitseva 3607 metriä korkea [[Zagrosvuori]].

== Talous ==

Irakin talous on perustunut pitkälti öljynviennistä saataviin tuloihin.

== Väestö ==

Irakin valtakieli on [[arabian kieli|arabia]], pohjoisosissa puhutaan [[kurdi]]a. Molemmat ovat virallisia kieliä.

Valtauskonto on [[islam]] ([[sunnilaisuus]] ja [[šiialaisuus]] ovat molemmat yleisiä), mutta maassa vallitsee uskonnonvapaus. Pieni vähemmistö (n. 3&nbsp;%) harjoittaa [[kristinusko]]a. Lisäksi maassa on pieni [[mandealaiset|mandealainen]] vähemmistö.

Noin 75–80&nbsp;% Irakin väestöstä on [[arabit|arabeja]] ja 15–20&nbsp;% lähinnä Pohjois-Irakissa asuvia [[kurdit|kurdeja]]. Uskonnollisesti enemmistö arabeista on šiiamuslimeja ja enemmistö kurdeista sunneja. Šiialaiset arabit (n. 60–65&nbsp;%) ovat enemmistönä maan eteläosissa, keskiosissa sunniarabit (n. 15–25&nbsp;%) ja pohjoisessa kurdit (15–20&nbsp;%). <ref>https://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/iz.html CIA World factbook</ref>

Maassa on lukuisia pienempiä vähemmistöjä kuten kristityt [[assyrialaiset]], turkinsukuista kieltä puhuvat [[turkmeenit]], [[persialaiset]], [[mandealaiset]] ja [[armenialaiset]].

== Merkittävimmät luonnonvarat ==

* [[öljy]]

* [[maakaasu]]

* [[fosfaatti]]

* [[rikki]]

* [[kaasu]]

== Merkittävimmät vientituotteet ==

* [[öljy]]

== Lähteet ==

<references/>

* [http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/6804.htm Background Note: Iraq] (Yhdysvaltain ulkoministeriö) {{en}}

* [http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/middle_east/country_profiles/791014.stm Country profile: Iraq] (BBC) {{en}}

{{Lähi-itä}}

{{Aasia}}

{{OPEC}}

{{IK}}

[[Luokka:Irak]]

{{Link FA|ja}}

{{Link FA|sv}}

[[af:Irak]]

[[ang:Irac]]

[[ar:العراق]]

[[an:Iraq]]

[[arc:ܥܝܪܐܩ]]

[[frp:Iraq]]

[[ast:Iraq]]

[[az:İraq]]

[[id:Irak]]

[[ms:Iraq]]

[[zh-min-nan:Iraq]]

[[be:Ірак]]

[[be-x-old:Ірак]]

[[bs:Irak]]

[[br:Irak]]

[[bg:Ирак]]

[[ca:Iraq]]

[[ceb:Iraq]]

[[cv:Ирак]]

[[cs:Irák]]

[[cy:Irac]]

[[da:Irak]]

[[pdc:Iraek]]

[[de:Irak]]

[[et:Iraak]]

[[na:Irak]]

[[el:Ιράκ]]

[[en:Iraq]]

[[es:Iraq]]

[[eo:Irako]]

[[eu:Irak]]

[[fa:عراق]]

[[fr:Irak]]

[[fy:Irak]]

[[ga:An Iaráic]]

[[gd:Iorac]]

[[gl:Iraq - العراق]]

[[ko:이라크]]

[[hy:Իրաք]]

[[hi:इराक़]]

[[hsb:Irak]]

[[hr:Irak]]

[[io:Irak]]

[[ilo:Iraq]]

[[bpy:ইরাক]]

[[ia:Iraq]]

[[iu:ᐃᕉᒃ/irak]]

[[os:Ирак]]

[[is:Írak]]

[[it:Iraq]]

[[he:עיראק]]

[[pam:Iraq]]

[[ka:ერაყი]]

[[kk:Ирақ]]

[[kw:Irak]]

[[sw:Iraq]]

[[ht:Irak]]

[[ku:Iraq]]

[[la:Iraquia]]

[[lv:Irāka]]

[[lb:Irak]]

[[lij:Iraq]]

[[lt:Irakas]]

[[li:Irak]]

[[hu:Irak]]

[[mk:Ирак]]

[[ml:ഇറാഖ്‌]]

[[mr:इराक]]

[[nl:Irak]]

[[ja:イラク]]

[[no:Irak]]

[[nn:Irak]]

[[nov:Irak]]

[[oc:Iraq]]

[[uz:Iroq]]

[[ps:عراق]]

[[pms:Irak]]

[[nds:Irak]]

[[pl:Irak]]

[[pt:Iraque]]

[[ro:Irak]]

[[qu:Iraq]]

[[ru:Ирак]]

[[se:Irak]]

[[sa:ईराक]]

[[sq:Iraku]]

[[scn:Iraq]]

[[simple:Iraq]]

[[sk:Irak]]

[[sl:Irak]]

[[sr:Ирак]]

[[sh:Irak]]

[[sv:Irak]]

[[tl:Irak]]

[[ta:ஈராக்]]

[[tt:Ğíraq]]

[[th:ประเทศอิรัก]]

[[vi:Iraq]]

[[tg:Ироқ]]

[[tpi:Irak]]

[[tr:Irak]]

[[tk:Yrak]]

[[udm:Ирак]]

[[uk:Ірак]]

[[ur:عراق]]

[[vo:Lirakän]]

[[yi:איראק]]

[[diq:İraq]]

[[bat-smg:Iraks]]

[[zh:伊拉克]]