tasainen – Wikisanakirja

tasainen (38) (komparatiivi tasaisempi, superlatiivi tasaisin) (taivutus [luo])

1. sellainen, jossa ei ole paljoa kuoppia tai mäkiä

   Pöydän pinta on tasainen.

2. sellainen, joka suhtautuu asioihin rauhallisesti ja vähäeleisesti

   En ole koskaan nähnyt hänen suuttuvan. Hän on todella tasainen luonteeltaan.

3. (tilastotiede) sellainen, jossa havainnot jakaantuvat (lähes) tasaisesti (jakaumasta)

• IPA: /ˈt̪ɑsɑi̯nen/
• tavutus: ta‧sai‧nen

tasa- + -inen

• tasoittaa, tasoitus
• sileä

• epätasainen

• adverbit: tasaisesti
• substantiivit: tasaisuus

• ajantasainen, epätasainen

• tasainen Kielitoimiston sanakirjassa