triviaali (5) (komparatiivi triviaalimpi, superlatiivi triviaalein) (taivutus [luo])
- IPA: /ˈt̪riʋiˌɑːli/
- tavutus: tri‧vi‧aa‧li
Latinan trivialis 'kolmen tien risteys' (tri- 'kolmi-' + via 'tie').
1. vähäpätöinen; alkeellinen, yksinkertainen, itsestään selvä
|
- triviaalisti, trivialiteetti
- substantiivit: triviaalius
- verbit: triviaalistaa
- triviaali Kielitoimiston sanakirjassa